Kesän purjehdusloma suuntautui Ruotsin kanaville: Memistä Götan kanavaa Vätternille ja Vänernille ja sieltä Trollhättan-kanavaa Göteborgiin. Olasvuoren Mikon kanssa vein veneen kahdestaan Nynäshamniin. Purjehdimme ensin Hangosta Sandhamniin ja sieltä Ruotsin Utön kautta Nynäshamniin. Kelit olivat mukavia ja Mikon ruoka taas kerran gourmet-tasoa.
Riitta, Roosa, Albert ja Eeti seilasivat Siljalla Tukholmaan ja sieltä bussilla Nynäshamniin. Nynäshamnista oli hyvä päivämatka navakassa kelissä Memiin, josta kanava alkaa: yhteensä 68 sulkua, lukuisia avattavia siltoja ja sulkuportaita, joissa oli jopa 7 perättäistä sulkua. Edellisenä kesänä tehty Saimaan kanavan reissu antoi varmuutta sulutukseen. Lasten apu oli kuitenkin tarpeen: nopeasti joku lapsista juoksi sululle, kiinnitti köydet ja yläasennossa irrotti köydet. Riitta otti vastuulleen köysien pitämisen kireällä vinssien avulla. Hyvällä yhteistyöllä sulutimme kaikki onnistuneesti. Matkalla tutustui eri maiden miehistöihin, kun samat veneet suluttivat päivän toisensa jälkeen ja vielä yövyimme usein vierekkäin. Toinen toistaan kauniimpia kyliä ja kanavanvarsia saivat meidät ihastukseen. Upeita kartanoita, hyvin hoidettuja puutarhoja ja historiallinen kanava, sekä tosiasia että ollaan menossa purjeveneellä Ruotsin maaseudun läpi Atlantin puolelle sai mielen iloiseksi. Ihmiset olivat hyvin ystävällisiä.
Vänerniltä tulimme alas Göteborgiin isommissa suluissa, joissa ei kauan tarvinnut jonotella. Melkein kaikkialla oli hyvin tilaa. Saavuttuamme Göteborgin Lilla Bommen-vierasvenesatamaan tuntui kuitenkin siltä että nyt pitää päästä merelle. Göteborgissa nautimme täysin siemauksin meren antimista hyvin varustetuista kaupoista. Aikaa kanavien läpi ajoon kului n. 10 päivää. Matkaan voisi varata muutaman päivän enemmänkin.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti